Huhhuh.
Perjantaina tuli sitten juotua kun kaveri tarjos.
Eilinen selvinpäin.
Olen saanut hukutettua pääni viihteellä eilen ja tänään tähän asti.
Leffoja ja pelejä.
Perkele kun tekee mieli ihmisten keskelle.
Tosin ihmiset eivät oikein viihdy seurassani.
Kun olen kuulemma liian hiljainen tai omituinen.
Perkele kun on yhtään ujompi niin heti vierastetaan ja vältelläänn....eli pelätään.
Pystyn kyllä puhumaan mistä tahansa kenen kanssa tahansa mutta se yleensä vaatii sen että olen juttukaverin kanssa kahden.
Baareissakin toisten kuunteleminen on äärimmäisen vaikeaa kun kuulen vaan hälyn mikä ympärillä on enkä osaa keskittyä siihen mitä minulle joku puhuu.
Ja on helpompaa puhua kun ei ole kukaan vieressä puuttumassa keskusteluun ja naureskelemassa.
Minun kun on hankalaa puhua tyhjästä ja yleensä taas ihmiset puhuvat kaikenlaisesta pintapuolisesta paskasta joka ei minua kiinnosta ja siten en osaa ottaa osaa näisin keskusteluihin.
Toisaalta tekisi mieli pilveä että voisi olla vaan kotona pelaamassa välittämättä koko mkuusta maailmasta paskaakaan.
Mutta ensinnäkään täältä ei ole mitään löytynyt aikoihin ja toisaalta ei ole rahaakaan.
Ja baareihinkin tulere mentyä naisten takia mutta liika ujous ja keskittymiskyvyttömyys ei paljon pariutumisriiteissä auta.
Naiset kun tykkää puhua paljon niin he loukkaantuvat kun en osaa keskittyä heidän tarinoihinsa.
Ja ei kyllä auta tuo kyvyttömyys havaita ns. sanatonta viestintääkään.
Psykopaatiksi on minua sanoneet lääkäritkin.
Silti koitan toimia totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta sikäli kun ne asiat itse käsitän.
Miksi elokuvissa kaikki massa- tai sarjamurhaajat ovat psykopaatteja?
En minä ole mikään murhaaja.
Miksi minut eristetään ja jätetään yksin?
En kuitenkaan halua kellekään mitään pahaa.